KPL 20.

Maisemalla tarkoitetaan maantieteessä ihmisen näköaistillaan havaitsemaa kaukonäkymää eli kaukoympäristöä.
Maisema voidaan jakaa luonnon- ja kulttuurimaisemiin.
Luonnonmaisemia ovat alueet, joiden kehitys on suurelta osin luonnon muokkaavaa.
Kulttuurimaisemassa ihmisen toiminta on hallitsevassa osassa.
Maalaismaisema = perinne maisema

Visuaalista maisemaa häiritseviä tai rikkovia tekijöitä kutsutaan maisemahäiriöiksi tai maisemavaurioiksi.

Japanista löytyy monenlaista maisemaa.

KPL 19.

Mannerjäätikkö muovaa maisemaa, kun se hioo kallioperää ja kasaa moreenia. Mannerjäätikön sulamisvedet lajittelevat ainekset hiekaksi soraksi ja saveksi, jotka sulavesivirtojen avulla kasautuvat eri paikkoihin ceden virtausnopeuden mukaan.

Silokalliot ja drumliinit ovat mannerjäätikön etenemisestä johtuvia pinnanmuotoja. Sandurit, harjut ja deltat taas ovat maanerjäätikön sulamisvesien kasaamia muodostumia.

Pisaranmuotoiset Drumliinit syntyvät, kun jäätikkö etenee kallioytimen ylitse. Kallio kovertaa jäähän kolon, joka täyttyy ympäriltä puristavasta pohjamoreenista.

Silokalliot syntyvät, kun jään alle kasaantunut hienompi aines hioo kalliot sileiksi jään yulosuunnan puolelta. Silokallion suojasivu on yleensä rosoinen ja jyrkkä, joskin rannikon matalat loudot ovat kuluneet sileiksi kauttaaltaan.

Topografia = korkokuva

Esimerkki topograaffisesta kuvasta.

Laaksojäätikkö liukuu painovoiman ansiosta laaksoja pitkin rinnettä alas kuluttaen samalla kallioperää koko kosketus alueeltaan. Liikkuvat jäätiköt repivät kalliosta palasia, murskaavat palat allaan ja kuljettavat sen kohti laaksoja.

a palasia, murskaavat palat allaan ja kuljettavat moreenin kohti laaksoja

KPL 18.

Eroosiolla tarkoitetaan kallioperän ja maaperän kulumista veden, tuulen, aallokon tai jään kuljettaessa rapautumistuotteita paikasta toiseen. Eroosiovoimat kuluttavat maa- ja kallioperää, kuljettavat eroosio- ja rapautumistuotteita sekä lajittelevat ja kasaavat ne lopulta jonnekkin muualle.
Maan pinnan muodoista on nähtävissä, mitkä eroosiovoimat ne ovat synnyttäneet.

Kun virtaava vesi valuu alaspäin, kuluttaen samalla jokijuomaa. Mitä kovemmin vesi virtaa, sitä suurempia kappaleita se voi kuljettaa mukanaan. Pohjaeroosio kaivaa jokea koko ajan syvemmälle ja sen reunoista tulee jyrkkiä. Kun virtaama vesi vähenee sekä joen nopeus hidastuu, suuremmat kappaleet jäävät pohjaan, se saa joen madaltumaan.

Tuulen aikaan saama vesimolekyylien pystyliike, synnyttää aallokkoa. Mitä voimakkaampi tuuli on sitä korkeampia aaltoja syntyy. Loivilla rannoilla allokon voima on pienempi kuin syvillä rannoilla. Aallot kuluttavat rantaa, josta voi syntyä rantatörmiä. 

Tuulen kuljettamat pienet hiekanjyvät kuluttavat kalliota ja saavat aikaan sienikallioita. Sienimäinen muoto johtuu siitä, että tuuli ei jaksa nostaa hiekkaa tarpeeksi ylös jolloin se raastaa kallion pintaa keskeltä ja alhaalta.

lähde : https://www.google.fi/search?q=sienikallio&espv=2&biw=1920&bih=955&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=JAPFVKXAOMLZapusgWA&ved=0CAYQ_AUoAQ&dpr=1#tbm=isch&q=mushroom+rock&imgdii=_&imgrc=sQ8cMEEl_HQRbM%253A%3BuRoyHvztgq70RM%3Bhttp%253A%252F%252Fstatic.panoramio.com%252Fphotos%252Flarge%252F59365642.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.panoramio.com%252Fphoto%252F59365642%3B1024%3B683

KPL 17.

Eksogeeniset prosessit saavat energiansa auringosta. Ne muokkaavat maisemaa kuluttamalla, kujettamalla ja kasaamalla ainesta.
Rapautuminen tarkoittaa kiviaineksen hajoamista lämpötilan vaihtelun, veden, ilman tai eliöiden vaikutuksesta.
Kallioperän ominaisuudet vaikuttavat rapautumisnopeuteen : kova kallioperä rapautuu  hitaammin kuin pehmeä. Rapautumisen seurauksena muodostuu kivennäismaalajeja, jotka sekoittuvat eloperäiseen ainekseen muodostaen maaperän.

Rapautuminen voidaan jakaa fysikaaliseen, kemialliseen ja organogeeniseen rapautumiseen:

-Fysikaalisessa rapautumisessa lämpötilan vaikutukset saavat kiviaineksen murenemaan. Lämpimässä kiven mineraalit laajenevat ja kylmässä ne supistuvat, toistuva vaihtelu saa kiven halkeamaan.

-Kemiallisessa rapautumisessa veteen liuenneet hapot liuottavat kiviaineksen mineraaleja. 

-Organogeeninen rapautuminen on eliöiden aiheuttamaa rapautumista, sitä ilmeenee fysikaalisena että kemikaalisena rapautumisena. Kasvien juuret kasvavat kallion halkemiin, niin että kallio halkeaa. Jäkälät erittävät happoa kallioon, ja rapauttavat sitä niin.

KPL 16.

Vulkanismi eli tuliperäinentoiminta on ilmiö, jossa maansisäinen kuumuus purkautuu sulana kiviaineksena eli magmana. Maan pinnalle joutunutta magmaa kutsutaan laavaksi.

Tulivuoret voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin, kerros- ja kilpitulivuoriin

Kerrostulivuoret ovat kartion muotoisia ja jyrkkärinteisiä. Ne ovat muodostuneet vulkaanisen tuhkan ja laavan kerroksista.

Kerrostulivuoren laava on suurimmalta osalta (Si) piitä, joten se on hidasliikeistä.

Kilpitulivuori on leveä ja loivarinteinen. Ne syntyvät virtaavasta ja juoksevasta laavasta.

Tulivuoren rinteillä voi tapahtua joskus polttavia kaasupurkauksia, joista muodostuu pyroklastisia pilviä.

Pilvi on tuhkasta painava ja etenee siksi maanpintaa pitkin. Sen nopeus voi olla 600km/h ja se tuhoaa kaiken alleen osuvan.

Japanissa on 9 tulivuorta, ja korkein niistä on Fuji (富士山). Fuji on japanilaisille pyhä vuori, joka on ollun suntolaisuuden merkittävä symboli jo satojen vuosien ajan. Lisäksi se on ollut merkittävä maalaustaiteen ja kirjallisuuden motiivi.

Fuji 富士山

lähde : http://fi.wikipedia.org/wiki/Fuji_(vuori)#mediaviewer/File:01_Fujisan_from_Yamanakako_2004-2-7.jpg

KPL 15.

Maapallon kuori ja kivet muodostuvat pääosin mineraaleista. jotta aine voidaan luokitella mineraaliksi, sen täytyy olla liinetä eli homogeenin (syntynyt luonnon prosessissa).
Maasälvä ja kvartsi  muodostavat n.60% maankuoresta.
Kivet koostuvat mineraaleista. Mineraalit ovat siis kivilajien perusrakenneosasia ja tavallisesti niitä on yhdessä kivilajissa 3-5 erinlaista.
Esimerkiksi graniitti koostuu kvartsista, maasälvästä ja kiiltelstä. Yhden mineraaliosasen eli rakeen koko kivilajissa on tavallisesti noin 0,1-1 mm.
Sitä kutsutaan yös nimellä kideyksilö eli kide.
Useat kivilajit muodostavat yhdessä kallioperän. kallioperä on kiinteä maankuori, joka on muodostunut eri kivilajeista. Kallioperä on usein irtainten maa-ainesten peitossa.
Sellaisia mineraaleja, jotka ovat usein muodostamassa kivilajeja, kutsutaan kivimineraaleiksi tai kivilajeja muodosraviksi mineraaleiksi.
Malmimineraalit sisältävät metallia niin paljon, että metallin rikastaminen mineraalista on taloudellisesti kannatavaa.
Magmakivet syntyvät maan kuoren sisällä olevasta magmasta. Magmakiven ominaisuudet riippuvat siitä kuinka nopeasti se on jähmettynyt. Magmakivet jaetaan syväkiviin ja pintakiviin.

Japanista ei olla löydetty paljoa mineraaleja.

KPL 14.

Maapallo sai alkunsa pöly- ja kaasupilvistä noin 4,6 miljardia vuotta sitten eli samaan aikaan muun Aurinkokunnan kanssa.

Kun maapallo muodostui, niin alussa se oli todella kuuma planeetta, jonka lämpötilaa nosti jatkuva
"meteoriitti pommitus". Kun sateet nostivat yhä lämpötilaa, niin raskaammat alkuaineet, kuten rauta ja nikkeli sulivat ja sitten alkoivat vajota kohti maapallin sisäosia. Samalla ne työnsivät kevyempiä aineita tieltään kohti Maapallon pintakerroksia. Siten maapallolle syntyi kerroksellinen rakenne.

Sateiden loputtua maapallon pinnalle alkoi jähmettyä kiinteä kivikehä eli litosfääri.

Maapallon paksuus on noin 2460km, jolloin maapallon keskukseen on matkaa 1230km.
Maapallon keskuksessa on kuuma ja sula sisäydin. 

Kiinteän ytimen ympärillä on sulasta raudasta muodostunut 2 250 km paksu ulkoydin.
Sulan ulkoytimen aines on liikkeessä sisäytimen ympärillä, mikä aiheuttaa voimakkaita sähkövirtoja.
Nämä sähkövirrat muodostavat maapallon magneettikentän. Magneettikenttä voidaan havaita esimerkiksi kompassilla.

Magneettikenttä on elämän kannalta ratkaisevan tärkeä, koska se suojaa maapalloa avaruudesta saapuvalta kosmiselta säteilyltä.
Magneettiset navat ovat ytimen virtausten takia liikkeessä.


MAAN RAKENNE : (ylhäältä alas)
-Litosfääri, sulaa kiveä ja n.70km paksu (kuori)
-Astenosfääri
-Ylävaippa, (astenosfääri ja ylävaippa ovat yhteensä n.250km paksu)
-Alavaippa, kuumuus +1600 - +4000 astetta
-Ulkoydin, sulaa rautaa ja kuumuus +4400 - +6100 astetta
-Sisäydin, kiinteää rautaa ja kuumuus +5500 astetta



Litosfäärilaattoja on koska maankuori halkeilee. Konvektiovirtausten takia laatat ovat jatkuvassa liikkeessä, jolloin syntyy törmäys- ja erkanemissaumoja. Näille alueille syntyy vuoristoja ja tulivuoria. Laattojen törmäyskohdilla esiintyy maanjäristyksiä.