lauantai 24. tammikuuta 2015

KPL 14.

Maapallo sai alkunsa pöly- ja kaasupilvistä noin 4,6 miljardia vuotta sitten eli samaan aikaan muun Aurinkokunnan kanssa.

Kun maapallo muodostui, niin alussa se oli todella kuuma planeetta, jonka lämpötilaa nosti jatkuva
"meteoriitti pommitus". Kun sateet nostivat yhä lämpötilaa, niin raskaammat alkuaineet, kuten rauta ja nikkeli sulivat ja sitten alkoivat vajota kohti maapallin sisäosia. Samalla ne työnsivät kevyempiä aineita tieltään kohti Maapallon pintakerroksia. Siten maapallolle syntyi kerroksellinen rakenne.

Sateiden loputtua maapallon pinnalle alkoi jähmettyä kiinteä kivikehä eli litosfääri.

Maapallon paksuus on noin 2460km, jolloin maapallon keskukseen on matkaa 1230km.
Maapallon keskuksessa on kuuma ja sula sisäydin. 

Kiinteän ytimen ympärillä on sulasta raudasta muodostunut 2 250 km paksu ulkoydin.
Sulan ulkoytimen aines on liikkeessä sisäytimen ympärillä, mikä aiheuttaa voimakkaita sähkövirtoja.
Nämä sähkövirrat muodostavat maapallon magneettikentän. Magneettikenttä voidaan havaita esimerkiksi kompassilla.

Magneettikenttä on elämän kannalta ratkaisevan tärkeä, koska se suojaa maapalloa avaruudesta saapuvalta kosmiselta säteilyltä.
Magneettiset navat ovat ytimen virtausten takia liikkeessä.


MAAN RAKENNE : (ylhäältä alas)
-Litosfääri, sulaa kiveä ja n.70km paksu (kuori)
-Astenosfääri
-Ylävaippa, (astenosfääri ja ylävaippa ovat yhteensä n.250km paksu)
-Alavaippa, kuumuus +1600 - +4000 astetta
-Ulkoydin, sulaa rautaa ja kuumuus +4400 - +6100 astetta
-Sisäydin, kiinteää rautaa ja kuumuus +5500 astetta



Litosfäärilaattoja on koska maankuori halkeilee. Konvektiovirtausten takia laatat ovat jatkuvassa liikkeessä, jolloin syntyy törmäys- ja erkanemissaumoja. Näille alueille syntyy vuoristoja ja tulivuoria. Laattojen törmäyskohdilla esiintyy maanjäristyksiä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti