KPL 17.

Eksogeeniset prosessit saavat energiansa auringosta. Ne muokkaavat maisemaa kuluttamalla, kujettamalla ja kasaamalla ainesta.
Rapautuminen tarkoittaa kiviaineksen hajoamista lämpötilan vaihtelun, veden, ilman tai eliöiden vaikutuksesta.
Kallioperän ominaisuudet vaikuttavat rapautumisnopeuteen : kova kallioperä rapautuu  hitaammin kuin pehmeä. Rapautumisen seurauksena muodostuu kivennäismaalajeja, jotka sekoittuvat eloperäiseen ainekseen muodostaen maaperän.

Rapautuminen voidaan jakaa fysikaaliseen, kemialliseen ja organogeeniseen rapautumiseen:

-Fysikaalisessa rapautumisessa lämpötilan vaikutukset saavat kiviaineksen murenemaan. Lämpimässä kiven mineraalit laajenevat ja kylmässä ne supistuvat, toistuva vaihtelu saa kiven halkeamaan.

-Kemiallisessa rapautumisessa veteen liuenneet hapot liuottavat kiviaineksen mineraaleja. 

-Organogeeninen rapautuminen on eliöiden aiheuttamaa rapautumista, sitä ilmeenee fysikaalisena että kemikaalisena rapautumisena. Kasvien juuret kasvavat kallion halkemiin, niin että kallio halkeaa. Jäkälät erittävät happoa kallioon, ja rapauttavat sitä niin.